Muutaman näytön
kierrettyämme päädyimme oman rakentamiseen.
Jos 50-luvun talosta
maksaa "täyden" hinnan ja sen jälkeen remontoi
"mieleisekseen" (siis Ärrän mieleiseksi) niin kämpällä alkaa olla
reilusti ylihintaa. Sama koski muutamaa 2000-luvun taloa. Jos pohjaratkaisut
olisivatkin olleet ok niin kaikkien pintojen uusiminen (kts. syy
50-lukulaisista) ei myöskään tuntunut järkevältä. Siispä tontin hankintaan.
Helsinki:
Ei löydy
Pieniä
Naapurit liian lähellä
Niillä hinnoilla saisimme
tontille korkeintaan asuntovaunun
Vantaa:
Ei sinne!
Espoo:
Ei löydy
Liian pieniä
Nämäkin liian kalliita
Veikkola:
Ei löydy
Lohja:
Muutama kiinnostava
Ovat tarkkoja jäteasioista
(niin mekin)
Hinta jo kartalla
Kunnan tontit on kyllä
myös pieniä
Hujahaja-alueella olisi omaa
rauhaa enempi mutta ainakin etsintäaikana kaikki olivat kohtuullisen jyrkkiä
rinnetontteja. Ei paha mutta katsotaan vielä.
Vihti:
Kunnan isommat tontit oli
tarkoitettu paritaloille tai jos halusi vain yhden talon pär tontti olisi ollut
kyllä kohtuuttoman hintaista. Vedet ja sähköt kylläkin lähellä.
Yksityisiä vaihtoehtoja
Vihdissä:
Tontti n:o 1:
Eka tontti lupasi enemmän
kuin piti. Tontilta olisi pitänyt vaihtaa kaikki maamassat ainakin viiteen
metriin saakka talon ja pihan alta. Paalut kai olis riittäny, mutta ainakaan
tässä vaiheessa mielellään ei niin märkää tonttia. Myyjän lupaama
järvinäköalakin osoittautui olevan parin kilsan päässä ja todennäköisesti
naapuri siinä puolessa välissä tulisi rakentamaan saunansa juuri
näköalareitille. Ei jääty kysymään josko rakentaisi ikkunat niin että jäisi
näköala.
Taustaselvitystä kunnan rakennustarkastajalta. Tosi asiallinen kaveri. Kävi puhelun aikana läpi kaikki tonttiin liittyvät asiat ja soitti parista epäselvästä jutusta muutaman tunnin kuluttua. Saimme kunnasta hyvän kuvan, eikä rakennuspuolelta jäänyt tiukkapipomaista kuvaa. Taidettiin valita oikea kunta. Toivottavasti olemme samaa mieltä parin vuoden kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!