punavuoren helmi

Ou jee, isännöitsijäntodistus asunnostani on viimein saapunut! Sekin tosin vasta tiukan puhelinkeskustelun jälkeen, mutta tärkeintä on, että asuntoni saadaan nyt oikeasti myyntiin. Toisaalta toivoin, että isännöitsijäntodistusta ei ikinä tulisikaan, niin en joutuisi luopumaan rakkaasta asunnostani. Jännää miten asuntoon voi kiintyä niin kovasti. Toisaalta onhan se mun koti ja kotihan on tunnetusti paras paikka olla.

Olen yrittänyt tsempata itseäni miettimällä huonoja puolia keskusta-asumisessa. Parkkipaikan puutekaan ei enää sellainen ole koska sain oman paikan pari vuotta sitten 5½ vuoden (!) jonottamisen jälkeen. Huonoa siinä tosin on se, että se on erittäin ahtaalla sisäpihalla. Jos kaikkien naapuriruutujen autot ovat parkissa, on omaa autoa lähes mahdotonta saada ulos. Ainakin tulee siinä vekslaamisessa lämmin.

        

Asun kävelykadun varrella ja ainoa reitti autopaikalleni menee sitä pitkin. Aina välillä sitä saa osakseen kaikenlaisia käsimerkkejä ja tientukkimista kun ihmiset ottavat asiakseen kouluttaa ”väärin” ajavaa, vaikka ajo pihoihin on sallittua. Onneksi suurin osa ihmisistä käyttäytyy ihan hienosti, mutta mukaan mahtuu jengiä joka lähtöön. Näistä ”kouluttajista” ei omalla kotikadulla tarvitse enää maalle muuton jälkeen välittää eikä myöskään roska- tai lastausautoista, jotka välillä blokkaavat kapeammat kadut kokonaan. Eikä keravalaisista tientukkijoista, jotka eivät osaa ajaa keskustassa. Tosin hyvin pian olen itsekin ”keravalainen”. Yritän sitten muistaa ymmärtää kiireistä kaupunkilaista, joka vilkuttelee mulle valoja tai antaa äänimerkkiä miettiessäni pitikö nyt tästä kadunkulmasta kääntyä vai ei.

Maalle muuttamisessa hienoa on tietenkin myös se, että auton voi ajaa ihan oven eteen ja nostaa kauppakassit, matkatavarat ja muut painavat kantamukset suoraan sisälle raahaamatta niitä ensin portaita pitkin kolmea kerrosta. Maalla voi laulaa Singstaria yömyöhään tarvitsematta välittää naapureista. Maalla on oma piha ja ulos aamukahville voi mennä vaikka yöpaidassa, tai halutessaan ilmankin sitä. Maalla on pienempi todennäköisyys sille, että joku on omassa kotipihassasi pomppinut konepeltisi täysin ruttuun ja potkaissut sivupelin rikki. Maalla ei haise pissa sunnuntaiaamuisin portin pielessä, tai jos haiseekin niin syyllinen löytyy todennäköisesti omasta kodista. Kyllä maalla on mukavaa.

Keskusta-asumisen hyviä puolia en tietenkään ala nyt listaamaan, mutta ne varmasti tulevat mieleen viimeistään silloin kun huomaa sunnuntai-iltana kahdeksalta, että Vihdissä ei ole edes kylän ainoa pizzeria auki. 

Asuntoni myynti-ilmoitus löytyy täältä. 


Alla kuvia nykyisestä asunnostani. Osa kuvista on Crapen sivuilta ja osa minun ottamiani. Kuvaus ei näköjään ole vahvimpia puoliani. Pitää treenata.

olohuone

olohuone

olohuone

makuuhuone, ovi vaatehuoneeseen ja keittiöön

makuuhuone

makuuhuone

makuuhuone

keittiö

keittiö

keittiö

keittiö

vaatehuone, ovi keittiöön

vaatehuone

eteinen

eteinen, näkymä keittiöön

kylpyhuone

rappukäytävä

porttikongi

pohjapiirros