sirkkelöinti

Tänään ja eilen sirkkelöitiin mm. meidän tulevan autotallin puutavaraa ja Ladon yläkerran lattialankut sekä saunan laudepuut. Materiaalina oli Tapaninpäivän myrskyn vanhempieni metsästä kaatamat puut. Kiitos paljon sekä puutavarasta että työpanoksesta kaikille asianomaisille!





Iines Mansikkakin oli mukana ja paistatteli päivää välittämättä kovasta metelistä.

betonin kastelua

Kävin tänään päivällä Jiin ollessa töissä kastelemassa eilen muotteihin tuodut betonit, jotta ne eivät lohkeilisi kuivuessaan liian nopeasti. Samalla söin muutamat marjat tontin puna- ja mustaviinimarjapuskista sekä vattupensaista.

Tänään autonnokka suuntaa kohti Raumaa ja mustanpitsinyötä. Kiva nähdä millainen tapahtuma se on. Itse en ole siellä koskaan käynyt, Jii muistelee vierailleensa siellä kerran aikaisemmin.

Tänä viikonloppuna ei siis raksalla tapahdu mitään ellei sitten huomenillalla käydä vielä kastelemassa betoneita. Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

perustukset nousee

Sovittuna aikana klo 12.00 paikalla olivat talkooväki ja betonin pumppuauto (oikeasti arvostan täsmällisyyttä). Kaikki siis hyvin. Auto pääsi sopivalle etäisyydelle perustuksista, tie kantoi hyvin ja asentamamme anturamuotit olivat edelleen paikallaan. 

Taas kohtasimme ammattimiehen. Betoniauton kuljettaja osasi hommansa ja pudotti putkestaan tavaraa juuri sopivasti. Kaveri kaukosääteli pumppuauton purkuputkea ihan kohteen vieressä eikä varmaan kertaakaan kääntänyt putkea väärään suuntaan. Ennen vanhaan olisi varmaan tarvinnut erillisen sanansaattajan koneenkäyttäjälle, joka joutui kääntelemään putkia auton viereltä. Tuo sylissä pidettävä kaukosäädin on kai vasta viime vuosikymmenen keksintö. 

Anturamuottien seinät ja naruvahvistuksemme kestivät hyvin. Pumppuauton n. 5m3 kuorma pudotettiin muottiin puolessa tunnissa. Täsmälleen oikeaan aikaan tontille peruutti toinen kuorma, suunnilleen 6m3, purki kuormansa pumppuauton kouruun ja siitä se eteni muotteihin. Ihan koko määrä ei sitten mennytkään, mutta olimme tehneet tonttitien sisääntulon kohdalle pikku muotin käännettävän puomin perustuksille. Siihen saimme kipattua hieman ylijääneestä betonista. Toisen kuorman pumppaukseen ja pumppuauton puhdistukseen vierähti toinen puolituntinen. Koko valu siis ohi noin tunnissa. Tosi tehokasta, kiitos Lohja Ruduksen Karkkilan toimipisteelle.

Vastaavakin oli paikalla yhtenä talkoomiehistä. Hänen avustuksellaan (siis johdolla) tarkistusmittasimme vielä  valun pinnan uudelleen. Hyvä niin koska yhdestä kulmasta pinta oli jäänyt hieman alas (n. 3cm). Siihen oli hyvä mättää osa varalle jätetystä betonista suoraan kottikärryistä. Lopulta ei jäänyt heittoa oikeastaan ollenkaan. Tuosta pinnasta muurarin on helppo lähteä liikkeelle.

 

Kun mittavälineet kerran oli esillä niin tarkistimme vielä linjapukkien korkeuden, jotta siitä muuraukselle otettavat mitat olisivat varmasti luotettavia.

Suuri kiitos talkooväelle ja ruokahuollolle :)

Nyt kun valussa ei tullut vastoinkäymisiä niin uskalsimme tilata harkot sokkelia varten. Neljä kierrosta tarkoittaa noin 400 harkkoa. Siihen pari isoa säkkiä muurauslaastia niin seuraavan vaiheen tilaus oli valmis. Raudathan saatiin tontille jo edellisessä kuljetuksessa. Leinon Superteemun mukaan tilaus voisi saapua tontille ensi tiistaina. Ihan sopivasti, että seuraavat talkoot :) voidaan pitää ensi viikonloppuna. 

huussi

Tontillamme metsän suojassa piileskelee ihka aito huussi. Sitä ei meinaa puiden lomasta edes huomata. Tontin edellinen omistaja on sen sinne ilmeisesti vuosia sitten pystyttänyt. Huussi on todella siistissä kunnossa ja ihan käyttökelpoinen. Se ei edes haise. Sitä on todennäköisesti käytetty tosi vähän. En sentään kurkkinut istuinreiästä sisään. Eipähän tarvitse hommata bajamajaa talopaketin pystyttäjille ja timpureille.

lato perustuu

Homma sujuu kuin rasvattu. Pitäisi osata olla tyytyväinen kun vieläkään ei ole kohdattu oikeita vastoinkäymisiä.

Viikonloppuna aloitimme talokoovoimin valun valmistelun. Formexin anturamuotteja meni yhteensä 14 kpl. Lauantaina piti soittaa 2 minuuttia ennen sulkemisaikaa ja tilata yksi muotti lisää. Väliseinän antura jatkuikin pidemmälle kuin ensin piirustuksista tulkittiin. Sata pistettä V. Leinolle palvelusta. Saivat extramuotin portin ulkopuolelle ja kun laskutusjutut olivat kunnossa niin homma toimi. Erityiskiitokset Teemulle palvelusta.

Eka kerralla piti hankkia myös voimapihdit harjateräksiä varten ja kevyt työmaakeskus, josta saa jaettua voima- ja tavallista virtaa eri koneille. Vaikka ennestään onkin joitain työkaluja ja laitteita olemassa niin aina on jotain hankintalistalla.

Tarkistusmitattiin vielä ulkomitat ja ristimitta. Sen jälkeen anturamuotit paikalleen ja surrauslangalla kiinni jatkokohdista ja kulmista. Katsottiin kilpailijan Lammin Tassun esittelyvideo Lammin sivuilta ja opittiin siitä. Muuten olisi niitä ostettukin, mutta olivat tasan 50% kalliimpia kuin Formex. Myös K-raudassa on asiakasnumero (ja siis jonkinnäköinen alennuskin) olemassa, mutta siltikin pitivät niitä tassujaan niin arvokkaina, että päätettiin jättää ne heille tällä kertaa. Netin rautakaupoista on hyvä hakea kolmaskin hintatieto. V. Leino pärjäsi siinäkin hyvin, mutta ero tuli pääasiassa rahdista, jota emme laskeneet ollenkaan koska haimme tavaran itse.

Muistettiin kaivaa anturan alle viemäri ja vedentuloputkelle varaus. Lisäksi vielä varaus tulevaan autotalliin menevälle vedelle. Tosin vuorokausi kaivamisen jälkeen autotallin paikka vaihtui ja tuo vesiputki sojottaa anturan alta täsmälleen väärään suuntaan. No, taipuisa putki on keksitty...

Vielä pujottelimme sähköurakoitsijan tuoman kuparisen maadoituskaapelin anturan raudoituksen päälle. Sähköurakoitsijakin on siis valittu. Sähköpalvelu Petri Hintsanen Tammelan ja Forssan suunnalta on oman kokemukseni mukaan ei ehkä halvin, mutta luotettava ja täsmällinen sekä osaa kysyä ja ehdottaa asioita mielestäni asiallisesti. Petri lisäksi hoitaa suunnittelun ja huolehtii suunnitelmien toimittamisesta Kannustalolle aikanaan ulkoseinille tulevien sähköjuttujen putkituksia varten.

Tuttu betonikuski muistutti, että muotin yläreuna kannattaa tukea niin ettei se pääse leviämään valun yhteydessä. Monen rakentajan laskelmat betonin menekistä on kai mennyt pieleen kun määrä on tuon leviämisen vuoksi kasvanut melkoisesti. Sen tarpeellisen lisäkuution hinta on aika hurja kun joutuu maksamaan rahdin vielä turhaan. Sidottiin yläreuna ihan tavallisella muovinarulla n. 60 cm välein. Torstaina on tarkoitus valaa. Silloin näemme kestävätkö narut.

Huomaa tyylikäs ruokailuryhmä

Työ jatkui vielä tarkistusmittauksilla ja merkkaamalla muotin reunaan valun yläreunan korkeus. Se kävi helposti vaaituslaitteella ja kolmen miehen yhteistyöllä. Yksi piti mittalautaa, toinen kiikaroi ja huuteli sen oikealle korkeudelle ja kolmas piirsi viivan muottiin. Piirrettiin merkki parin metrin välein. Valun pitäisi kyllä näillä eväillä onnistua. Tulossa on n. 11m3 betonia ja se pudotetaan muottiin pumppuautolla. Tämä siksi kun kourulla varustettu auto ulottuu vain noin 6 metrin päähän ja seudulla ei ilmeisesti ole kovin paljoa kuljetinhihnalla varustettuja autoja. Miksi niitä olisikaan kun asiakkaat maksavat pumppuautonkin kun vaihtoehtoa ei ole. Pumppuauton lisäkustannus on kolmen betonikuution luokkaa.

Teimme vielä mahdolliselle ylijäämäbetonille varapaikan tontin liittymän viereen. Laitamme jonkinnäköisen portin hillitsemään uteliaiden käyntejä kun ei olla paikalla. Kaivurikuski oli pyynnöstä kouraissut pienen kuopan tien viereen ja naputtelimme siihen pienen muotin portin perustuksia varten. Tulee sekin tehtyä jos betonia jää yli. Jos ei jää niin se tullaan sekoittamaan myllyllä tai täyttämään lattiavalun yhteydessä.

Jännä nähä miten valutyöt onnistuu....

maa tasoittuu

Pintamaan kaivuun jälkeen seinälinjan ulkopuolelle laitettiin salaojitus tarkastuskaivoineen. Ei varmaan olisi noviisille tullut mieleenkään, että kaivetusta kuopasta kannattaa avata pieni oja pois sateiden varalta. Saattaisi rakentajat yllättyä jos koko rakennusmonttu olisi täyttynyt sadevedellä. Onneksi kaivuriurakoitsija on ammattilainen.

Salaojien päälle laitettiin pieni kerros karkeampaa soraa ettei hiekka tuki reikiä. Sen jälkeen mursketta koko pohjan alueelle ja junttaus tiiviiksi. Muistettiin vielä laajentaa kaivettua aluetta terassien kohdalle, jotta saadaan terassin pilareillekin vahva pohja. Kaivon kyljestä on myös kaivettu maata pois routarajaan saakka. Sieltä on tarkoitus tuoda vesijohto rakennukseen anturan alta.

Kaupassakin piti käydä. Reilulla tonnilla sai ison kasan anturamuotteja V. Leinolta Karkkilasta. Samalla kun oli iso kärry perässä oli helppo tuoda muurauksessa tarvittavat harjateräkset.

Homma jatkuu huomenna talkooväen kanssa kun aloitamme anturan muotituksen. Sitä ennen pohjaa pitää vähän tasailla, mutta siitä lisää myöhemmin.

lisää asuntomessuista

Tajusin, että en kiinnittänyt messuilla mitään huomiota valaistusratkaisuihin vaikka olin etukäteen niin suunnitellut tekeväni. Betoni taisi viedä koko huomioni. Harmi. Valaistussuunnitelma tulisi varmastikin teettää jollain ammattilaisella. Tuntuu, että itsellä ei siihen rahkeet riitä. Jonkinlainen sisustussuunnitelmakin kai pitäisi olla ennen valaistussuunnitelman tekemistä, jotta valot saadaan sijoiteltua oikein. Hmmm, hankalaa. Kenelläkään vinkkejä tai kokemuksia miten asia kannattaisi hoitaa?

Ja sitten takaisin messukohteisiin. Kohteessa 38, Tervakukka, oli märkätiloissa akryylibetonilattia. Kyseinen lattia ei minua juuri miellyttänyt koska siinä oli pienet kivet näkyvissä ja niin ollen näytti enemmän kiveltä kuin ”perusbetonilta”. Lattiakaivojen ympärystä vaikutti myös jotenkin epäsiistiltä.

Villa Hessessä (kohdenumero 14) oli mielestäni parhaimman näköinen betonilattia. Kohteessa ei ollut mitään merkintää lattian valmistajasta, mutta kysymällä sain tiedon, että lattian oli tehnyt Antero Kuoppala ja tekniikkana oli käytetty kolmen sentin kovabetonipintavalua, impgrenointia ja neodur-pinnoitetta. Googlaamalla selvisi, että Kuoppala edustaa Suomen Betonilattia Oy:tä.

Tästä kohteesta löytyi myös hauskat Aidine Oy:n valmistamat betonipenkit.

Passiivikivitalo Mutterissa (13) huomio kiinnittyi turkooseihin betoniportaisiin. Väristä en niinkään välittänyt, mutta portaat itsessään vaikuttivat kivoille. Ne tosin oli suojattu, joten ihan selvää kuvaa niistä ei messuilla paikanpäällä saanut. Tuo pyökinvärinen kaide ei oikein sovi portaiden tyyliin, mutta sehän on helppo vaikka maalata.

Kohteessa 16, Jämerä-Onni, huomio kiinnittyi mustaan parkettiin ja tummaan saunaan. Musta lattia näyttää kyllä todella hyvältä, mutta ei liene kovin käytännöllinen. Se ei anna yhtään anteeksi pölyä tai muuta roskaa. Imuroida pitäisi joka päivä. Mutta ei kai se oikeastaan haittaa, sillä imuroinnin meillä hoitaa Jii.

Mietintä on nyt käynnissä, että tuleeko meille ihan tumma sauna vai valkoiseksi petsattu sauna vai kenties kohteen 26 (Villa Ilo) tyylinen sauna, jossa seinät on valkoista kaakelia ja lauteet tummat. Itse ehkä tällä hetkellä pidän tuosta kaakeliversiosta eniten. Se on jotenkin tosi raikas. Harmi, etten saanut siitä tuon parempaa kuvaa.

Aeroc-Kivitalo Louhissa (27) innostuin eniten seinistä ja portaista. Itse en halua minkäänlaista tapettia Latoon, maalia vaan ja ehkä jollekin seinälle rappaus. Tässä kohteessa suurin osa seinistä oli maalattu valkoisella ja seinissä/maaleissa oli pieni tekstuuri, joka teki pinnasta elävännäköistä. Tällaista meillekin! Seinät oli käsitellyt Suunnitteluhuone Riihimäki Belle Artin tuotteilla. Täällä oli myös omaa silmääni miellyttävät portaat. Nuo seinävalot olisin itse tosin jättänyt pois. En löytänyt tietoja portaista. Kuuluivatkohan ne talopakettiin?

Korko-talossa (28) eniten pidin vessan/kylppärin tummanharmaista isoista seinälaatoista. Näitä haluan johonkin Ladon kylpyhuoneista. Laatan nimi tullut muistiin, mutta sen oli toimittanut Laattapiste. Täällä oli kylpyhuoneessa Unidrainin lattiakaivot. Todella siistin näköiset perinteisiin pyöreisiin verrattuna. Hintaakin toki on monenkertaisesti. Onko kukaan muuten tsekannut saisiko näitä Unidrainin kaivoja halvemmalta Virosta tai jostain ulkomaalaisesta nettikaupasta?

Korko-talossa miellytti myös yksinkertainen takka sekä ihanat kudotut rahinpäälliset. Harmi kun itse olen ihan onneton käsitöissä. Pitää kyllä edes yrittää opetella!

Tsekattiin myös pieni parkettinäyttely ja edelleen valkoinen lautaparketti näytti parhaimmalta yläkerran lattiaksi. Esimerkiksi nämä Upofloorin tai Karelian valkoisimmat mallit. Tai vielä parempi olisi tietenkin oikea lankku.

Lähtiessä kiersimme sisustus- ja rakennushallin ja haastattelimme pari jätevesiratkaisumyyjää. Jii kirjoittelee jätevesiasioista enemmän myöhemmin. Niin joo, ja saimme tietää, että Jalo Helsingiltä on tulossa ensi vuonna ns. verkkovirtapalovaroittimia, joita voi siis käyttää uudiskohteissakin. Pari postausta sitten sain kommenttien kautta tietää, että uudiskohteisiin ei saa laittaa paristokäyttöisiä palovaroittimia ja harmittelin, että Latoon ei näin ollen saa Kupuja tai Lentoja. Ehkä nyt sitten saakin.

ihana casa forte

Kävimme tänään Tampereella asuntomessuilla. Päivä oli mitä mainioin messujen kiertelyyn. Oli pilvistä ja suhteellisen viileää. Päivän ainoa sadekuurokin osui juuri siihen hetkeen kun olimme syömässä, joten sateenvarjoja ei tarvinnut kaivaa esille lainkaan.

Messuvieraita riitti, mutta todennäköisesti ei oltu lähelläkään vierailijamääräennätystä. Pariin kohteeseen jouduimme muutaman minuutin odottamaan, muuten kävelimme suoraan sisään. Itse en oikein väenpaljoudesta välitä ja kärsivällisyys ei ole hyveeni, joten kovin hyviä kuvia en onnistunut ottamaan.

Olin etukäteen listannut Deko-lehden perusteella ne kohteet, jotka ainakin haluan tsekata. Tarkoitus oli kyllä käydä muissakin kohteissa, mutta aikomukseksi se sitten jäi. Olen kuitenkin tyytyväinen päivän antiin.

Eniten odotin Casa Forten (kohde 37) näkemistä. Se olikin suosikkikohteeni. Casa Fortessa oli paljon betonia, omaan makuuni ehkä vähän liikaakin, mutta oli todella hienoa nähdä miten se toimii valmiissa talossa. Täytyy myöntää, että tämän näkeminen ei todellakaan hillinnyt betoni-intoani, päinvastoin. Pitää vaan varmistaa, että en innostu siitä liikaa ja vuoraa sillä joka nurkkaa Ladossa.

Casa Forten lattian oli tehnyt Betoni Trio  ja siinä oli Master Top –pinnoite. Kivan elävä pinta, jossa ei varmasti likakaan näy helposti.

Tässä kohteessa myös katto taisi olla betonia.

Talossa oli pari hauskaa liukuovea, jotka varmasti sopisivat myös Latoomme, esimerkiksi vaatehuoneen oveksi. Ovet on valmistanut Arttelipuu. 

Vanhempien makuuhuoneessa oli isot ikkunat vastakkaisilla seinillä ja kolmannella seinällä oli vielä pieni ikkuna. Huone oli näin ollen ihanan valoisa. Käytännöllisyydestä en sitten olekaan niin varma koska ainakin itse haluan nukkua mahdollisimman pimeässä. Pimennysverhot tosin ratkaisevat sekin ongelman. Nykyisessä asunnossani on pimentävät rullaverhot joka huoneessa ja ne toimivat todella hyvin. Makuuhuoneen kuva on lainattu Maikkarin sivuilta. Itse en siitä onnistunut kunnollista kuvaa saamaan.

Eurolavoista tehty sänky sopii hyvin industrial-tyyppiseen taloon. Makuuhuoneessa oleva kello tosi hieno. Tietääkö kukaan sen valmistajaa ja mistä niitä saa?

www.mtv.fi

Alla olevan viherseinänkin kuvan olen ottanut Mtv3:n sivuilta. Seinää myy Green House Effect. Tason alla on ilmeisesti vesipumppu, joka kastelee seinässä olevat kasvit automaattisesti.

www.mtv3.fi

Yläkerrasta lasten makuuhuoneesta (ilmeisesti komeron sisältä) alakerran kodinhoitohuoneeseen tuleva pyykkikuilu on hauska ja varmasti toimiva idea. Pyykit kun ei muuten helposti kulje kerroksesta toiseen.

Kylpyhuoneestakin löytyi lähes pelkkää betonia. Se mitä jäin kaipaamaan oli tieto betonipintojen hoidosta. Siitä en edelleenkään saanut varmoja vastauksia. 

Teen myöhemmin toisen postauksen muista messukohteista. Niistä ei riitä juttua niin paljon kuin Casa Fortesta, mutta kivoja ratkaisuja niistäkin löytyi.

maa kääntyy

Kaivinkone on nyt pörissyt tontilla pari päivää tai oikeammin parina päivänä. Kaveri aloitti tiistai-iltapäivällä ja jatkoi keskiviikkona. Täytyy sanoa että valinta tuntuu heti kättelyssä oikealta. Koneenkäyttäjä on yrittäjä itse ja kaikin puolin ammattimies. Tietää mitä tekee ja osaa antaa järkeviä vaihtoehtoja. Jos Vihdin suunnalla on tarvetta kaivuutöille niin voin suositella.

Nyt on vajaan sadan metrin tienpätkältä kaivettu pehmoiset kohdat pois ja tilalle tuotu mursketta. Koko tien matkalle on tuotu tasainen murskekerros ja tasattu niin että lapioitavaa ei jäänyt. Tiestä haluttiin heti tehdä niin vahva, että se kantaa kaiken rakentamisen aikana tapahtuvan raskaankin liikennöinnin.

Rakennuksen pohjalta on pintamaat raavittu pois. Toisesta päästä jouduttiin ottamaan hieman syvemmältä koska odotuksista huolimatta sieltä löytyi savea. Se niistä myyjän vakuutteluista. Nimi ei ollutkaan enne. Tontin nimihän on Sorala. Toinen pääty olikin sitten mitä parasta soramaata.

Pohjalla on jo suodatinkangas ja päälle tuotu nelisen kuormaa mursketta. Koneurakoitsija lupasi levittää murskeen anturan kohdalle ja laittaa salaojat paikalleen tarkastuskaivoineen. Siitä pitäisi jatkaa tuomalla ulkoiset johdot ja putket ensin murskekerroksen läpi ja sen jälkeen anturan muotitus ja valu. Yksinkertaista! Mistä saisi jonkun muistilistan, jota seuraamalla ei tulisi mitään kiusallisia tilanteita myöhemmin? Voin kuvitella tilanteen ensi keväänä kun sähkömies kyselee esimerkiksi ulkovaloille tulevaa kaapelia. Ai mikä kaapeli....???

Meillä oli myös lyhyt palaveri sähkösuunnittelijan kanssa. Tuttu yrittäjä mökin rakentamisen ajalta. Aika hyvin häneltä oli onnistunut jo ensimmäinen versio talon sähköjärjestelmistä. Pohdittavaksi jäi olkkarin valaistuksen vaihtoehdot, joidenkin rasioiden paikat ja ulkovalaistuksen toteutustapa. Seinään tulevat valaisimet vai joku muu tapa. Pitää konsultoida myyjää. Onko kukaan nähnyt Latoa jossa on pihavalot seinässä?

Muutama muu pikkujuttu pitää myös selvittää, lähinnä rajapintoja lvi-töiden kanssa. Valaistuksen muutokset tulevat vaatimaan Ärrältä paljon eikä lopullista päätöstä voi odottaa ennen joulua, mutta se ei vaikuta paljonkaan sähkösuunnitelmiin. Se ei siis viivästytä tässä kohtaa rakentamista.

lento

Juhannusviikolla saapui postitse Auroran rakentajat -blogista voittamani Paola Suhosen suunnittelema Lento-palovaroitin. Kiitos Johanna ja kiitos Jalo Helsinki! Voitto oli todella mieluisa sillä olen näitä palovaroittimia katsonut jo sillä silmällä pitkään. Varoitin on itse asiassa suurempi kuin mitä olen kuvien perusteella luullut, mutta hyvä niin. Senhän on tarkoituskin erottua ja toimia myös sisustuselementtinä. Lento saa tällä erää jäädä laatikkoon ja pääsee tositoimiin sitten vasta meidän Latoon kun se ensi keväänä (toivottavasti) valmistuu.

Lento-varoitinta valmistaa suomalainen Jalo Helsinki. Heillä on myös toinen kaunis palovaroitin Kupu, jonka on suunnitellut Harri Koskinen. Näitäkin ottaisin mielelläni Latoon.

Kolmas varoitinvaihtoehto on hollantilainen Chick-a-Dee. Siinä ei ole oikeastaan muuta vikaa kuin 50 euron hinta. Lenton ja Kupun saa melkein molemmat tuolla hinnalla. Tietääkö kukaan muita kivannäköisiä palovaroittimia?

märkä pahvilaatikko

Mun pää pehmenee enemmän päivä päivältä. Se alkaa olla Virpi Salmea lainaten aikalailla märkä pahvilaatikko (aika hauska ja osuva blogikirjoitus muuten). Tähän asti vauvaan liittyvät ostokset ovat olleet lähinnä kirpparivaatteita ja pakolliset vaunut ja turvakaukalo sekä 12 euron hoitopöytä huuto.netistä.

Viikon sisällä osteskelu on vähän räjähtänyt käsistä ja mukaan on tarttunut yhtä ja toista. Fiskarsista ostin Hoon ekan (ja vikan, ainakin niin kauan kun vaaterahat tulevat vanhempien pussista) designer-vaatteen. Tiia Vanhatapion Bebe-malliston ampparipöksyt olivat 50% alessa ja ne oli pakko kotiuttaa. Ystäväni Än osti Hoolle samaa mallistoa olevan lelun, jonka ajattelin kiinnittää Hoon vaunuihin. Än kyllä epäili pitääkö Hoo mustasta lelusta, mutta vakuutin, että tässä vaiheessa Hoo tykkää ihan samoista jutuista kun äitinsäkin.

Tänään shoppailukierros vei Kampin Bebesiin ja Yrjönkadulla sijaitsevaan Nudgeen. Mukaan lähti Babylonian kantoliina, Lifefactoryn lasinen tuttipullo, Puran teräksinen tuttipullo (piti tosiaan ostaa vain yksi puteli kun ei tiedä tuleeko sille oikeasti käyttöä, mutta kun en osannut päättää kumpi on parempi, piti tietenkin ottaa molemmat), klassikkolelu Sophie la girafe, mustia harsoja sekä Kenana Knittersin seepra nimeltä Hilida Wangui. Tai sitten seepran tekijä on tuon niminen. En tajunnut kysyä kenen nimi oli seepraan kiinnitetyssä lapussa. Lelu on tehty käsin Keniassa paikallisesta villasta, joka on värjätty kasveilla.

Aikaisemmin tällä viikolla nämä neljä naulakkoa/koukkua löysin Lohjan Prismasta. Ajattelin kiinnittää ne hoitopöydän sivureunoihin (lue ajattelen Jiin kiinnittävän ne).

Jii oli tänään kaatopaikalla tyhjentämässä mökiltä kerättyä rakennusjätekasaa kun joku oli kippaamassa sinne puista syöttötuolia (vastaava kuin vieressä oleva kuva). Se lähti mukaan siis täysin ilmaiseksi ja tullaan maalaamaan - yllätys, yllätys – mustaksi. Ostoslistalla olisi vielä mobile, hoitolaukku ja babysitteri (ja aika paljon kai muutakin…). Tuo sitteri ostettaneen vähän myöhemmin. Ei kai ihan pientä siihen voi edes laittaa. Mobile mun tekis mieli tilata Etsystä. Siellä on tosi kivoja esim. tässä kaupassa. Jos joku tietää kivaa kassia, joka soveltuisi hoitolaukuksi, saa vinkata. Ja mullehan kivan laukun kriteerit ovat nahkainen tai tukevaa kangasta oleva yksinkertaisen tyylikäs yksilö, väriltään musta tai tummanharmaa.  Olen miettinyt Kånkenin maxi-reppuakin hoitolaukuksi. Olen sellaista pitkään halunnut ja nyt olisi ehkä hyvä tekosyy sellainen hankkia. 

lattioita ja mansikoita

Tänään kävimme tontilla tarkistusmittaamassa aikaisemmin merkitsemämme talon paikan. Tai no, Jii mittasi kaverinsa Ceen kanssa ja minä seurasin vierestä ja kävin napsimassa mansikoita omalta mansikkamaalta. Mietimme vielä onko merkitty paikka nyt sitten se oikea vai pitäisikö sitä vielä siirtää jonnekin päin. Päädyimme pitämään paikan samana. Tosin enemmän kuin varmaan on se, että viimeistään siinä vaiheessa kun talo on jo pystyssä minä haluaisin siirtää sen paikkaa.

Mulla ei ole ikinä ollut omaa kasvimaata, ei edes parvekekukkasia. Viherkasveja on kyllä ollut, mutta nekin ovat aina kuolleet ennemmin tai myöhemmin. Haluan kuitenkin jakaa seuraavan viherpeukalovinkin. Mansikkamaata ei kannata selvästikään perata vaan antaa rikkaruohojen kasvaa rauhassa. Mansikat kasvaa niiden seassa ihan sopuisasti, mutta linnut eivät löydä mansikoita kaikkien muiden kasvien lomasta. Kaikki eivät varmastikaan ole kanssani samaa mieltä, mutta laiskan ihmisen kuten minun on tosi helppo uskoa tähän teoriaan. Ja onhan se nyt ihan empiirisesti todistettukin meidän mansikkamaalla. Tiedä sitten kuinka paljon niitä mansikoita olisi jos maata olisi hoidettu…

Ennen tontille menoa poikkesimme Nummelassa Lattia-asennus FI:n myyntinäyttelyssä katsomassa parketti- ja laminaattimalleja. Emme ole tehneet vielä minkäänlaista ratkaisua lattian suhteen ja halusimme nähdä joitakin vaihtoehtoja. Ykkösvaihtoehtona meillä on ollut perinteinen lankkulattia, mutta sen yhdistäminen vesikiertoiseen lattialämmitykseen vaikuttaa vaikealla, joten siitä ajatuksesta olemme ainakin alakerran osalta jo melkein luopuneet.

Olen tosi ihastunut ns. design- ja betonilattioihin, mutta Jii vähän epäilee niiden käytännöllisyyttä. Onko lattia kovinkin kylmä silloin kun lämmitystä ei tarvitse pitää päällä? Onko sitä hankala huoltaa? Onko se niin kova, että lasit ja muut herkemmät esineet hajoaa kun ne tiputtaa lattialle? Ei niin, että Jii olisi kova tiputtelemaan tavaroita, mutta mun näpeissä ei mikään oikein tunnu pysyvän. Kuulisimme mielellämme käytännön kokemuksia design- ja betonilattioista sekä mistä niitä saa ja millaisessa hintaluokassa liikutaan. Pikaisella googlauksella en ole löytänyt vastauksia, mutta tähänkin pitää paneutua paremmin.

Vierailtuamme Lattia-asennuksessa suhtaudun nyt paljon positiivisemmin parkettiin ja jopa laminaattiin kuin aikaisemmin. Niitäkin on tosi kivannäköisiä. Erityisen yllättynyt olin laminaateista. Eivät ne kaikki näytäkään halvan muovisilta vaan joitain voisi melkeinpä luulla lankkulattiaksi. Tällä hetkellä ajatuksena on, että jos parkettiin päädytään valitaan valkoinen leveä lankkumainen versio. Esimerkiksi Ellettin saarni super white tai tammi super white.

Lattia-asennus FI:ssä saimme asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua. Sinne palaamme varmasti jos tosissamme alamme miettiä parkettia lattiamateriaaliksi.

homma jatkuu

Merkitsimme alustavasti rakennuksen paikan tontille. Auringosta pitäisi päästä nauttimaan terassilla mahdollisimman pitkään. Yritimme saada terassin lounaiseen ilmansuuntaan eli talon harja on siis kaakko-luode -suunnassa. Olikohan tuo ajatus oikea? Oli kai.

Samalla mietimme tulevalle autotallille paikkaa niin että kulku sinne olisi luontevaa ja rakennusten väliin jäisi vielä lakisääteinen 8m. Tontilla valmiina ollut kaivo piti tietysti jättää rakennuksen ulkopuolelle ja tuleva jäteveden puhdistuspiste niin, että sen tyhjennys ja muu huolto onnistuu helposti. Tuossa ne vaatimukset olivatkin. Olihan meillä joku hahmotelma jo asemapiirroksessakin, mutta kun sen paikan laittoi ihan livenä maastoon niin homman tajusi paremmin.

Tehtiin samantien kunnon (?) pukit jonkin matkan päähän talon ääriviivoista. Pukkien väliin viritimme narut ja suunnilleen sadan tarkistusmittauksen jälkeen voisi sanoa, että mitat natsaa piirustuksiin ja kulmatkin on suoria. Nyt voisi päästää kaivurin töihin heti kun urakoitsijalla vain löytyy sopiva väli.